Jospa nyt saisin vihdoin tän toisen osan yrityshistoriasta valmiiks. Tuntuu vastenmieliseltä palata siihen. Siihen kuuluu edellisessä postauksessa "mainitsemaani" odotusta, pettymyksiä ja onnistumisia ilman varsinaista onnistumista. Ekoissa hoitokierroissa muistin tarkkaan mitä oli viimeksi tapahtunut, koska Clomit alotetaan ja koska ovis oli. Elin niitä kiertoja. Nyt ne piti kaivaa kalenterista ulos sydän vereslihalla ja lätätä tähän tekstiin.
Clomeja ehdittiin kokeilla yhteensä kuudessa kierrossa. Niistä neljässä saatiin ovulaatio aikaan, annoksella 2 tabua/pvä kp 3-5. Clomit aiheutti ihan järkyttäviä kuumia aaltoja ja mielialat vaihteli hurjasti. Ensimmäinen clomikierto oli 5/2014. Kolme viimestä kuukautta söin Clomeja "itsenäisesti" eli ilman lääkärissä ravaamista. Niitä kolmee viimestä kiertoo en oo milläänlailla kirjannu ylös. Jo sillon tajusin, että ne ei tulis tuottaan tulosta. Olin asennoitunut jo seuraavaan hoitoon, inseminaatioon, jota päästiin testaan 11/2014.
Ensimmäinen inseminaatio toteutettii Gonal-f:n ja Ovitrelle voimin. Gonal-f meni ensimmäiset 4 päivää annoksella 50 ja siitä seuraavat 5 päivää annos nostettiin 62,5. Näillä dropeilla saatiin ihanteellisesti yks munasolu kasvatettua ja lopulta irrotettua Ovitrellellä kp 15. Inseminaatio tehtiin kp 17. Raskaustesti negatiivinen.
Toiseen inseminaatioon lähdettiin tammikuussa 2015. Gonal-f nostettiin annokseen 62,5, mikä olikin sitten liikaa munasarjoilleni. Ekassa ultrassa todettiin 5 munasolun kasvavan kovaa vauhtia. Niiden kasvu varmistettiin vielä toisessa ultrassa pari päivää myöhemmin ja hoito keskeytettiin. Olin murtunut. Edessä oli (ja on edelleen) välikierto eli jälleen kerran odottelua. Nyt on jäljellä vielä yksi inseminaatio pistoshoidolla, jonka jälkeen edessä on ivf-jono.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahtuisin kommentistasi ❤️