torstai 30. heinäkuuta 2015

Vuosi sitten

Karkeasti vuosi sitten makasin tällä samalla sängyllä. Makasin ja sain ensimmäisen ahdistuskohtauksen. Olimme mökillä, ja täälä oli täysin hiljaista. Täydellistä, sanoisi joku. Minullekin oli ennen, nyt hiljaisuudessa kuulin oman tuskani kovana, kovempana kuin ikinä. Pääni sisällä käy täysi huuto, vaikka ympärillä soi hiljaisuus. Vuosi sitten Clomeja oli takana pari kiertoa, eikä raskaus ollut täydellisestä ovulaatiostakaan huolimatta alkanut. Tajusin jo silloin, että tästä matkasta ei tule helppoa. Aloin itkeä hysteerisesti ja yritin välillä haukkoa henkeä. Mies kuorsasi melkoisessa jurrissa vierelläni, mutta hän heräsi itkuuni. Parhaansa mukaan hän rauhoitteli, että kohta olen jo raskaana. Kehoni vavahteli itkun tahdissa, itkin hiljaa mutta syvään. Itkin niin paljon, että sain traumat itkemisestä. En tiennyt, että ihminen voi itkeä noin kovaa, mutta silti täydellisen hiljaa.

Vuosi kulunut tuosta episodista ja sama uusiutui. Makaan mökin sängyllä, enkä pysty estämään sitä. Kyyneleet alkavat tulvia poskia pitkin tyynyliinalle, enkä meinaa saada henkeä. Yritän saada miehen hereille kertoakseni, etten jaksa enää hetkeäkään. Mies ei herää. Vuosi mennyt, mitä on tapahtunut? Pari inssiä ja ivf. Eli ei mitään. Sylini ja sieluni ovat tyhjemmät kuin koskaan aiemmin.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Lapsettomuusbiisit

Meillä kaikilla on varmaan lempibiisejä, jotka ovat tulleet tärkeiksi lapsettomuusdiagnoosin myötä. On ne sitten biisejä, jotka kertovat lapsettomuudesta, jotka muistuttavat jostain lapsettomuuteen liittyvästä tilanteesta, jotka kertovat epäsuorasti lapsettomuudesta, tai jotka lohduttavat kun on vaikeaa. Olen huomannut, että aika monikin biisi tuntuu sopivan lapsettomuuteen. Varsinkin rakkauslauluista tai kaipuusta kertovat biisit sopivat useinkin lapsettoman elämään.

Linkitän omat lapsettomuusbiisini tähän. Ne ovat saman bändin, mutta A. W. Yrjänän sanoitukset sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen, ja ne saa lukea sellaiseksi kuin haluaa.





CMX - Siivekäs
Tämä biisi on ollut tärkein lapsettomuustaipaleellamme. En ole valinnut sitä mitenkään, mutta lukemattomien epäonnistumisien jälkeen tämä on soinut päässäni kauniina ja lohduttavana korvamatona.





CMX - Kauneus pettää
Tämä biisi kertoo mulle lapsettomana elämisestä: miten minusta on jäljellä pelkkä kuori ja koitan elää elämääni kriisin keskellä. Miten kaipaan omaa lasta, mutta samalla haluaisin unohtaa kaiken ja häipyä tästä elämästäni.

Nyt haluaisin kuulla, mitkä on teijän lapsettomuusbiisejä. Vinkatkaa omanne! :)

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Entä jos?

Miten suunnitella tulevaisuutta, jos joka asiassa pitäisi ottaa huomioon "entä jos"? Olen mieheni kanssa kohdannut lähiaikoina monta asiaa, joiden suunnittelu ei ole käynyt suoraviivaisesti.

"Ostetaan rivarikolmio."
"Varataan ulkomaanmatka ensi vuoden elokuulle."

Eipä se ihan noin vaan ole mennyt. 2,5 vuotta elämästäni olen ollut elämättä. Olen suunnitellut jokaisen hetken, päivän ja kuukauden etukäteen sen perusteella, että kohta saatan olla raskaana. Silti en ole vieläkään raskaana. Entäjos on pilannut monta hetkeä elämästäni. Mitä kaikkea olenkaan jättänyt tekemättä sen kauniin haaveen varjolla, että saatan olla kohta raskaana? Olen siirtänyt opiskelua, ollut varaamatta ulkomaanmatkoja ja siirtänyt asunnon ostamista.

Aihe nousi konkreettisesti taas esiin, kun huomasimme automme vetelevän viimeisiään. Olisi aika alkaa miettiä uutta. Riittääkö pieni auto meille? Pitääkö auton takakontin olla niin suuri, että sinne mahtuu lastenrattaat? Elämä menee hakuammunnalla ja viime hetken päätöksillä. Aivan kuin katselisin elämäni vilistelevän ohitseni (pitääkin muistaa ensi kerraksi popcornit mukaan). Olemme katselleet tarjouksia uusista autoista, joilla monilla on ollut 5 vuoden takuu. Voisikohan joku antaa myös lapsettomalle 5 vuoden takuun, jonka aikana tulee raskautumaan?

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Testissä Elivon intiimituotesarja

*tuotteet saatu blogin kautta




Sain testiin Elivon intiimituotesarjan, johon kuuluu intiimipesuneste, liukastingeeli ja raskaustestipaketti, joka sisältää kaksi raskaustestiä. Elivon tuotteet kehitetään ja valmistetaan Suomessa.


INTIIMIPESUNESTE

Tuote on 150 ml:n kokoisessa pakkauksessa. Intiimipesuneste ylläpitää intiimialueen ph-tasapainoa ja se sopii jokapäiväiseen käyttöön.

+ sopivan kokoinen pakkaus, riittoisa koostumus
+ puhdisti hyvin, raikas lopputulos
+ pakkauksen ulkoasu miellytti silmää

- tuoksu hiukan epämiellyttävä, muistutti Mäntysuopaa





LIUKASTINGEELI

Liukastingeeliä on saatavilla 75 ml:n putkilossa. Vesipohjainen ja hajusteeton tuote sopii jokapäiväiseen käyttöön.

+ hyvä annostelupainike
+ "huomaamaton" ulkoasu, ei osaa epäillä liukastingeeliksi

- koostumus käytössä hieman tahmainen, epämiellyttävä



RASKAUSTESTI, 2 KPL

Elivo raskaustestipakkaus sisältää 2 raskaustestipuikkoa ja ohjeet.

+ selkeät ohjeet
+ luotettava testitulos
 




sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Katse

Olen pitänyt pientä tietoista etäisyyttä blogin kirjoittamisesta, pidettäköön tätä vaikka kesälomana. Kauan meni hyvin ja tasasesti. Nyt eilisestä asti oon tuntenu pientä ahdistusta ja itku on herkässä koko ajan. Yritän kovasti olla miettimättä lapsettomuuttamme, mutta normaalissa elämässä sen välttäminen ei tunnu olevan mahdollista.

Liikuttiin tänään paljon miehen kans työn merkeissä kaupungilla, eri kaupunginosissa. Ja niinpä niin, nyt olikin sunnuntai, kaikkien onnellisten perheiden ulkoilupäivä. Alko niin paljon vituttaan kaikki lapsiperheet JA ennen kaikkee onnellisten vanhempien katseet. Istuin autossa ja katsoin kateellisena, kun vanhemmat nauroivat yhdessä ihanille pikku mussukoilleen. Kun ajoimme ohi, vanhempien (yleensä äidin) katse kääntyi minuun ja ohiajavaan autoomme, ja se katse oli sietämätön. Ylpeys. Se katse suorastaan huusi: "Katso tänne! Katso meitä, minun ihanaa perhettäni!" Huudahdin miehelleni, kuinka kaikki ympärillä vaan sikiää, kuinka epäreilua elämä voi olla. Yks lapsi tepsuttelee hassusti vieressä ja toinen pullahtaa kohta mahasta. Voi teidän onnen määrää! Siltikään en voi olla katselematta kateellisena muiden onnea, taidan nauttia henkisestä kivusta.

Harmaita hiuksia on kasvattanut myös, ylläri ylläri, alkamaton kiertoni. Huomenna viikko viimeisestä Terolutista, eikä vuotoo näy missään. Luulin olevani ovela aloittaessani Terolutit jo kp 15, jotta ehdimme tekemään siirron ennen pientä vuosipäivälomaamme. No mutta eihän asiat niin helpolla kuulu mennä, kun käänsin selkäni niin kroppa oli jo ilkkumassa. Viivästyvä vuodon alkaminen tarkoittaa meillä pelaamista loman kanssa, se varataan vasta, kun arvon vuoto alkaa. Asia stressaa kovasti, koskakohan tulisi sellainen kierto, missä vain hymyilisin ja kaikki toimisi kuin junan vessa (kyllä, mielestäni ne toimivat ihan moitteettomasti :D). Vuoto alkaisi ajallaan, ovulaatio tapahtuisi kauniisti itsestään jne. EI KÄY, totesi kroppa. Kuinka vaikeaksi mahdollinen siirto voi vielä äityä?