Viikonloppuna tultiin kaapista ulos. Kerroimme vanhemmillemme ja isovanhemmille vauvauutiset ja voi mikä vastaanotto uutisilla oli! Paljon onnenkyyneliä ja halauksia, voi tätä onnen määrää :') Välillä oli liikuttava katsella muiden intoa ja onnea, kun ei itse oikein vieläkään tajua, mitä on tapahtumassa. Mutta nyt on niin paljon helpompi hengittää, kun kaikki tietävät ja odottavat rakkaudella kanssamme <3
Eilen meillä oli toinen neuvolakäynti. Se ei sisältänyt juuri mitään merkittävää. Painoa, verenpainetta ja hemoglobiinia. Sydänääniä päästiin kuuntelemaan ja vauva olikin heti mestoilla. Saimme pitkään kuunnella tasaista jumputusta, terkkarimme kertoi sykkeen olevan 140-150 paikkeilla ja kuulosti kuulemma hyvältä. Niin meistäkin :) Seuraavan kerran näemme vasta helmikuussa, toivottavasti olen sillon hieman eri näköinen ;)
Mahan kasvamista en malttaisi odottaa enää hetkeäkään! Joka päivä tiirailen peilin edessä, että joko?! Pieni kumpu alavatsalla komeilee, mutta ei mitään muiden silmiin paistavaa. Ehkä pian? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahtuisin kommentistasi ❤️