Noniin. Tänään se päivä sitten on. 6 minuuttia kulunut tätä ilon ja juhlan päivää, ja melkein väänsin jo ensimmäiset porut.
Haluan toivottaa kaikille teille hyvää Lapsettomien lauantaita. Tai oikeastaan toivon kaikille juuri sellaista Lapsettomien lauantaita, millaista itse kukin haluaa viettää. Jotkut juhlivat, jotkut "tulevat kaapista" ja jotkut surevat. Miten ikinä vietätkin tätä meille tarkoitettua päivää, vietä se niin kuin sydämesi sanoo ja anna tunteiden tulla.
Ajattelen kaikki lapsettomia tänään lämmöllä. Voimia, ystävät.
Löysin blogisi tänään ensimmäistä kertaa ja luin samalta istumalta kaikki tekstit. Täällä toinen pessimisti ilmoittautuu, onpa ihana että joitakin muitakin tuntuu tämä lapsenteko suorastaan v***ttavan. ;)
VastaaPoistaMeillä on yritystä takana reilu vuosi ja kärsin itsekin PCO-munasarjoista, joten kierrot ovat ilman lääkkeitä pitkiä ja epäsäännöllisiä. Meidän tarina on kuitenkin erilainen siinä mielessä, että tulen PCO:sta huolimatta helposti raskaaksi, mutta kaksi alkanutta raskautta ovat päättyneet keskenmenoihin. Kamalan raskasta on siis ollut ja aivan erilaiseksi tämän perheenperustamisen aikoinaan kuvittelin...
Voi olla, että et halua lukea blogiani, koska vinkkeli on hieman eri (täällä kaksi viivaa tikussa on tähän mennessä tarkoittanut muutaman viikon päässä odottavaa kaavintaa...) mutta halusin vain sanoa, että pystyn samaistumaan turhautumisen tunteisiin ja toivotan kovasti tsemppiä teille!
- Alana
keskenaan.blogspot.fi
Moi Alana ja kiitos viestistäsi! Olen todella iloinen kommentistasi ja vertaistuestasi <3 kyllä vaan tää lapsenteko ketuttaa ja kovasti.. Tämä on minullekin tervettä nähdä erilanen kuvakulma nimenomaan pco:sta kärsivän yritysprosessiin :) Vaikka meillä onkin erilainen vinkkeli näissä blogeissa, seuraan blogiasi enemmän kuin mielelläni, enkä voi kuvitellakaan kuinka kamalalta toistuvat keskenmenot teistä tuntuvat :( luin blogiasi ja huomasin teidän odottavan jälleen lasta, mitä suurimmat onnittelut siitä, jään elämään mukana kanssasi <3 kiitos sinulle!
PoistaAlkuviikosta pelkäsin jo tätä tulevaa viikonloppua. Torstaina ajattelin, että ei hätää, pysyn kotona niin kaikki menee hyvin , ei tarvitse nähdä ketään eikä onnitella äitejä. Perjantaina jo pelotti että jos näänkin kaupassa äitienpäivä hömpötyksiä ja fb päivityksiä äideistä , miten kestän? Tänään lauantaina , siis lapsettomien lauantaina, romahdin saunareissulla, hysteeriselta itkukohtaukselta ei pystynyt välttymään. . Välillä vaan näitä päiviä tulee , jolloin ei pysty eikä jaksa nähdä ketään. Ja useinkin nykyään pienet vastoinkäymiset romahduttavat koko maailman hetkeksi.
VastaaPoistaEn voi ymmärtää ihmisiä , jotka tällaista jaksavat vuodesta toiseen aina uudelleen yrittäen .
Tavallaan olisin muuten halunnut että lapsettomien lauantai olisi kalenterissa , sillä tänäänhän on Eurooppa päivä. Mutta hiljaisuudessahan tämän asian kanssa muutenkin eletään .
<3 aika samalta tuntuu täällä.. Kuvittelin selviäväni tästä päivästä paremmin, toisin kuitenkin kävi :( itku on täälläkin kuulunut tähän päivään ja vahvasti. Lapsettomuuteen kuuluvat masennus- ja itkukohtaukset ovat täysin hallitsemattomia :( koin kanssasi samoja fiiliksiä myös siitä, että ärsytti Eurooppa -päivän liputus. Eikö tänään todella mitään muuta päivää vietetä?! Kymppiuutisissakin pelkkää hypetystä huomisesta äitienpäivästä.. Välillä tuntuu ettei ole kotonaankaan turvassa :/ paaaaljon voimia sinne ja kiitos vertaistuesta ja -fiiliksistä <3
Poista