Ultra vol. 3

Istuin sohvalla ja makeanhimo iski. Kuorin pääsiäisestä jääneitä suklaamunia, valitsin yhden punakääreisen ja yhden sinikääreisen. Yhden tytölle ja yhden pojalle. Nyt olis mahikset kaksosiin. 

Tämän aamun ultra löi ällikällä päähän ja kovaa. Odotustilassa jännitti, mutta olin silti rauhallinen, jopa lakoninen. Ennen ultraa lääkäri kyseli jaksamisia ja tsemppasi empaattisesti. Kohdun limakalvo oli paksuuntunut huomattavasti ja oli kuulemma melkein 6-kerroksinen. Oikealta löytyi johtofolli 13-14mm ja yksi pienempi 8-9mm. Olin niin helpottunut ja onnellinen. Lääkäri tsekkasi vasemman puolen vielä varmuuden vuoksi, että siellä ei ole mitään kasvun merkkejä. Olihan siellä. Sielläkin. Sama setti kuin oikealla. Yksi isompi folli 13-14mm ja pienempi 8mm. Shit! Kuinka tässä näin kävi? :D neljän päivän pistämisellä vasen puoli nostatti folleja kuin sieniä sateella. Uutinen oli hyvä ja huono. Lääkäri lupasi näiden kahden ovuloivan ja oli helpottunut että kaksi muuta olivat selvästi pienemmät. Toivottavasti nämä kaksi pienempää rauhottuisivat. Näillä näkymin  Gonalin pistämistä on vielä tänään ja huomenna, Ovitrelle määrättiin sunnuntaille ja inssi tiistaille. 

Lääkäri käski käydä labrassa verikokeessa varmistamassa millä vauhdilla follit kasvaa. Ja nyt pelottaa. Hän sanoi, että jos verikoe osoittaa kaikkien follien olevan hurjassa kasvussa, pitää laittaa stoppi tälle kierrolle. Ja siinä tapauksessa sieltä soitetaan minulle tämän päivän aikana. Puhelin ei ole vielä soinut. Pelkään puhelintani tällä hetkellä. Yritin nukkua päikkäreitä, mutta en pystynyt siihen peloltani. Välillä kuulen päässäni puhelimen soivan, vaikka näyttö on täysin pimeä. Puhelin, älä soi.