Kaikki ei oo suinkaan ollut hyvää, todellista tunteiden vuoristorataa on ajettu jo tänkin päivän puolella. Tein 12 jälkeen raskaustestin, koska halusin nähdä, onko testiviiva vahvistunut. Senhän pitäis kaiken järjen mukaan vahvistua, eiks joo? No, viiva teki päinvastoin. Tein samanlaisen testin kuin eilenkin, mutta sen viiva oli huomattavasti heikompi. Siis se oli tosi heikko. Yritin kuitenkin "solveltaa" testiä mielessäni: sen kontrolliviivakin oli todella selkeesti heikompi kuin eilisessä testissä, joten silloinhan olis testiviivakin.. ehkä. No, minähän järkytyin niin syvästi, sillä hetkellä elämänilo valahti pois kasvoilta ja koko kropasta. Riensin kaupungille hakeen paniikinomaisesti uusia testejä, mies lähti kuskiks, koska pelkäs varmaan mun puolesta, olin niin pois tolaltani. En muista koko automatkasta mitään, tihrustin itkua ja hoin mielessäni, että en selviä tästä. Testit ostoskoriin ja samanlaista ravia takas kotiin. Kotona liuskatestiin ilmesty kyllä viiva, selvästi erottuva. Viiva ei oo kuitenkaan vahva. Lisäks tein samanlaisen rfsu:n digitestin kuin eilen, siihenkin tuli tulokseks YES+. Suurin shokki poistui harteiltani, mutta olenko luottavaisin mielin...? En todellakaan. Aika paniikin vallassa tässä edelleen mennään. Siis jos siirretty alkio oli 3 päivän ikäinen ja nyt on pp 12, pitäiskö viivojen olla jo tosi selkeitä? Kirosin itseni samalla myös alimpaan helvettiin, miks edes tein tollasia "viivatestejä", pitäis pysytellä vallan digeissä. Viivojen tulkitsemisella saa itsensä aikalailla hulluuden partaalle. Ja ennen kaikkee: onko plussan jälkeen vielä pakko testata?! Niinpä.
Oireita ei vielä juurikaan ole. Alaselkä kenkkuilee jonkun verran, ja eilen illalla oli melko kipeitä kouristuksia kohdun kohdalla. Asia, jota ihmettelin jo pari päivää ennen plussaa, oli kipu lantiossa. Siis ihan kuin lantio olisi jotenkin "venymässä", kipu tuntui ihan kasvukivuilta. Vilunväristyksiä on yötä päivää.
Keskiviikkoon asti yritän mennä rauhallisin mielin, koitan saada itseni rauhoittumaan jollain tavalla. Yritän nauttia tästä olosta, koska testien mukaan olen kuitenkin vielä raskaana tällä hetkellä. Minä, raskaana?
Haha mun kaveri laitto ensimmäisen testi kuvan jälkeen että se oli siinä, selvä peli ei sun tarvii enää testata tai käydä verikokeessa. Sä oot raskaana :'DD
VastaaPoistaOli mulle melkein vitsi koska en voi käsittää miten jotkut pystyy luottamaan raskauteen yhellä testillä ! :D
Se hormonihan erittyy niin yksilöllisesti että ei sitä voi sanoa millanen viiva pitäis olla :)
Eikö sitä sanota että viiva kun viiva niin raskautta se merkitsee <3
No joo todellakin! Ja vielä kun testi on tehty ennen virallista testipäivää :'D Mulla kysymys enää kuuluu: koska pystyn lopettaan tän helkutin testailun? :D
PoistaMä yritän tuudittautua tohon viiva kun viiva -ajatukseen <3 kamalasti vaan huolettaa, miks se noin selkeesti vaaleni :/
Joo mä en tuu pystymään varmaan viellä menee kuukauteen :'DD
PoistaMä sain kans iltapaniikin aikaan kun testasin ovistestillä taas nii sekin oli kauhee vaalee mut nii oli kyllä kontrolliviivakin. Mutta silti, paniikkiainekset oli siinä ! :'D
Käyksä ollenkaa verikokeissa ? :)
Huh joo noi paniikit tiedetään.. Siinä sydän jättää kyllä yhden lyönnin välistä :s
PoistaKyllä taidan käydä, ei tätä muuten kestä :'D
Oi, onnea plussasta! Toivotaan että pysyy <3
VastaaPoistaKiitos, toivotaan todella <3
PoistaEsikoisesta testasin pp 14 erittäin vahvan plussan. Se viiva ilmestyi samalla hetkellä, kun väri osui siihen testiviivaan ja viiva oli melkeinpä tummempi kuin kontrolliviiva. Pari päivää myöhemmin tein uuden testin ja se tuntui olevan hieman vaaleampi kuin kontrolliviiva. Testi oli kyllä eri merkkiä. Olin aivan kauhuissani.
VastaaPoistaNyt päätin, että testaan tasan yhden testin pp 14 ja sen jälkeen annan olla. Pp 14 testiviiva ei ollut aivan yhtä vahva, kuin kontrolliviiva (testin merkki oli sama kuin esikoisesta). Tietysti murehdin, mutta viiva on viiva. Sitten kun olin varma, että diginäyttöisen pitäisi näyttää raskaana 3+, niin tein vielä aikoja sitten ostamani digitestin. Ja se tosiaan näytti suureksi helpotukseksi 3+. Eli kaksi testiä testasin tällä kertaa ja annoin olla. Viides siirto toi plussan meillä tällä kertaa ja kaikissa aiemmissa siirroissa testailin jo ennen testipäivää. Tässä viidennessä päätin, että vaikka mikä olisi, niin pp 14 vasta testaan. :D Toisaalta olisi ollut kiva tietää millaisia viivoja olisi tullut ennen virallista testipäivää, mutta eihän sillä mitään väliä ole. :) Niissä neljässä aiemmassa ei ollut minkäänlaista väriä tai viivanpaikkaa testeissä. Vaikka kuinka käänteli, niin täysin tyhjää näyttivät kaikki testit.
Voi vitsi kun olisin mäkin tehny itseni kans jonkun diilin, että testaa vasta pp14.. :D Hyvin kyllä pysyit tiukkana viidennessä siirrossa! :D Tää on kyl niin typerää stressata itseensä noilla viivojen vahvuuksilla!
PoistaViiva on viiva! Meen kohta varmaan julistaan tota kadulle :D
Ohoh, onnea paljon!! <3 Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti! :)
VastaaPoista- Mari
Kiitos Mari <3
PoistaOikein paljon onnea. Toivon todella, että tällä kertaa kaikki menee teidän unelmien ja toiveiden mukaan. Itse kärsin myös lapsettomuudesta. Tai ei voi sanoa, että kärsin vaan olen lapseton. Olen sen hyväksynyt. Näin kävi ja on kohdallani. Pitkiin ja kalliisiin hoitoihin en ole satsannut. Ehkä halu lapsen saamiseen ei ole ollut kohdallani niin polttava. Lapsettomuus voi sattua hyvin paljon ja lääketiede antaa lupauksen, joskus pienenkin, asian muuttamisesta. Hoitoihin kannattaakin mennä mutta täytyy pysyä realistina ja luvata itselleen, että jossain vaiheessa myös hyväksyy sen, ettei välttämättä voi saada lapsia. Tietyllä tapaa tätä voi verrata tilanteeseen, jossa on kroonisia voimakkaita kipuja. Ainoa tie ulos on hyväksyntä. Tällainen on elämäni, mitä muuta on olemassa minulle kuin kivut/lapsi. Mistä muusta oma onnellinen elämäni voi koostua. En halua viisastella tai vähätellä kenenkään psyykkistä pahaaoloa mutta jossain vaiheessa luovuttaminen on parasta, mitä itselle ja elämälleen voi tehdä. Toivon kaikille unelmien täyttymistä! Kaikki unelmat eivät voi tulla toteen mutta yhdenkin toteutumisesta kannattaa iloita.
VastaaPoistaKiitos onnitteluista!
PoistaMusta kaikessa kannattaa toimia niinkuin sydän sanoo. Hienoa, jos pystyt elämään noin tasapainoisesti, se ainakin tekstistäsi huokuu. Itselle tää prosessi (lapsettomuushoidot) on ollut kamala, mutta vielä kamalampaa oli kellua välitilassa, jossa mitään ei tapahdu. Itse en olisi voinut elää siten, että en olisi käynyt hoidoissa. Viimeisellä tuomiolla olisi pitänyt pystyä sanomaan, että yritimme kaikkemme. Eli luovuttaminen ei tule/tulisi kysymykseenkään mulle.
Itse päätin, että jos joskus saan vielä plussan tikkuun niin siihen sen testailun lopetan. Viimeksi digitesti näytti ihan ajallaan viikon välein sitä mitä pitikin, mutta silti raskaus paljastui kohdunulkoiseksi. Tarkoitus ei ole maalata piruja seinille vaan se, että ei se viivojen tulkitseminen ja tiiraaminen varmista tai takaa miten raskaus tulee etenemään. Turhaan vain tuotat itsellesi stressiä jos välillä viiva hailakampi..en tarkoita pahalla mutta kokemksesta aattelin kertoa.
VastaaPoista