Aika joka ei kulu

Yleensä sitä kuulee ihmisten sanovan, että aika menee niin nopeesti. "Onko huomenna jo heinäkuu?!" "Justhan se joulu oli!" Niinhän se itselläkin usein menee, mutta sitten on niitä aikoja, kun se ei kulu millään. Niinkuin tämä hetki.

Olen istunut kesäpäiviä rannalla ja parvekkeella, olen matkustellut eri puolelle Suomea. Olen lukenut kirjoja, katsonut elokuvia. Olen suunnitellut viikonloput täyteen tekemistä, olen iloinnut ohikiitävistä  onnenhetkistä. Silti aika ei ole kulunut mihinkään.

Silti seuraavaan hoitokiertoon on edelleen niin pitkä aika. Liian pitkä aika. Olen edelleen yhtä kaukana seuraavasta hoitokierrosta kuin eilenkin. Kuukautisetkin tuli ja meni, mutta edelleen joudun odottamaan seuraavaa hoitokiertoa.

Kunnes unohdan odottaneeni tunti-, päivä ja kuukausitolkulla ja huomaankin ajan kuluneen. Ja olevani edelleen lapseton.